5. Kunnat ja hyvinvointialue yhdessä -Paras tulos ikinä!

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hallinnollisesti eri organisaatioita. Molemmilla on kuitenkin sama asiakas: kunnassa asuva lapsi, nuori, työikäinen tai seniorikansalainen. Hallintorakenteiden ei tule vaikeuttaa kansalaisten arjen elämää, vaan solmukohdat tulee ratkaista yhdessä. Jos tässä onnistutaan, niin otsikosta - "Kunnat ja hyvinvointialue yhdessä - paras tulos ikinä" - tulee totta!

Tähän osioon olen kerännyt asioita, jotka osoittavat miksi yhteistyötä tarvitaan, ja miksi olisi hyvä, että ainakin osa valtuutetuista istuisi molemmissa päättäjäelimissä. Pidäthän sinä äänestäjänä huolta siitä, että sinun ehdokkaasi on sellainen, jolla on halu ja osaaminen katsoa asioita laajasti molemmista hallintokunnista käsin.

Esimerkkejä yhteistyön tarpeellisuudesta:

- Varhan ensimmäisen valtuustokauden aikana hyvinvointialueen terveydenedistämisyksikkö jouduttiin säästösyistä ajamaan alas. Lain mukaan terveydenedistäminen velvoittaa sekä kuntia ja hyvinvointialueita. Mutta nyt kun mennään kohti seuraavaa valtuustokautta, tulee konkreettinen terveydenedistämistyö käynnistää uudelleen. Selvityksiä ja barometrejä on tehty jo riittävästi, ja ne kaikki osoittavat ennaltaehkäisyn taloudellisen ja inhimillisyyden kannattavuuden. Joten: kunnat ja hyvinvointialue aktiiviseen yhteistyöhön lapsen, nuoren, työikäisen ja seniorikansalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi!

- Suurin osa Varhan toimitiloista on vuokrattu kunnilta (aiemmin kuntien käytössä olleet sote-kiinteistöt). Taloudelliset haasteet kurittavat molempia hallintokuntia, mutta siitä huolimatta vuokraneuvottelut tulee käydä ilman bisnesmentaliteettia, jotta kuntalaiset saavat sote-palvelunsa keskeytyksettä. Terveysteknologia edistyy, mutta aina tullaan tarvitsemaan "seiniä" hoidon ja hoivan järjestämisseksi. Molemmat hallintokunnat toimivat suurelta osin verovaroin, vero on kerätty kansalaisilta, joiden ei tule kärsiä puutteellisesti hoidetuista vuokraneuvotteluista.

- Erityispedagogiikan professorin Minna Kyttälän mukaan lapsen/nuoren oppimisen vaikeudet ja mielenterveyden haasteet liittyvät usein toisiinsa. Hänen mukaansa koululla on merkittävä näköalapaikka oppilaan hyvinvoinnin muutoksiin. Nykyisessä Sote-uudistuksessa tiedon välittyminen opettajilta oppilashuollon henkilöstölle (koulupsykologit ja -kuraattorit) vaikeutui, koska vielä ei ole ratkaistu sitä, miten kahden eri hallintokunnan välillä arkaluonteista tietoa voidaan välittää salassapitosäädökset huomioiden. Onneksi ratkaisuja ollaan jo hakemassa. Rakenteiden tulee palvella asiakasta, eikä päinvastoin.

- Ikäihmisten arvokkaiden elinvuosien laatua olisi mahdollista parantaa ja sairastuvuutta vähentää, jos Varhan työntekijöillä olisi enemmän tietoa kunnan tarjoamista hyvinvointipalveluista ja siten mahdollisuus ajoissa ohjata asiakkaitaan niiden piiriin. Myös toisin päin: kuntien työntekijöille, jotka kohtaavat ikäihmisiä työssään, enemmän tietoa Varhan palveluista ja miten hoitoon hakeudutaan. 

- Hyvinvointialueelta on kantautunut huolta, että osalla maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä suomen kielen taito ei täysin vastaa ammatin asettamia vaatimuksia. Henkilökunta joutuu toimimaan suomen kielen opettajina, mikä lisää hoitotyön kuormittavuutta. Maahanmuuttajien kotouttamispalvelut kieliopintoineen siirtyivät vuoden 2025 alusta kuntien vastuulle. Tässä jos missä olisi yhteinen työsarka kahdelle hallintokunnalle, jotta kieliopinnot saadaan vastaamaan tarvetta. Lopputuloksena kaikki voittavat: alalle tullut uusi työntekijä, henkilökunta ja varsinkin potilaat.

- Myös työllisyyspalvelut siirtyivät 2025 alusta kuntien vastuulle. Osalla heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyky on saattanut laskea ja työssä selviäminen on vaikeutunut. Valtioneuvosto on ohjeistanut kuntia ja hyvinvointialueita yhteistyöhön, jotta työkyvyn tuki saadaan ajoissa käynnistettyä ja työssä selviäminen paranee. Kyse on myös rahasta: mitä pidemmälle työllistyminen venähtää, sitä kalliimmaksi se tulee kunnalle.

Pidäthän sinä äänestäjänä huolta siitä, että sinun ehdokkaasi on sellainen, jolla on halu ja kyky katsoa asioita laajasti molemmista hallintokunnista käsin. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö. Ryppyjä rakkaudessa?

- Artikkeli julkaistu Kaarina-lehdessä 4/2026

Kävikö tässä nyt niin kuin joskus pariskuntien päätyessä eroon, lapset unohtuvat? Jäivätkö kuntalaiset heitteille hyvinvointialueiden ja kuntien "avioerossa"?

Onneksi niin onnettomasti ei käynyt, mutta yhteistyössä on vielä parantamisen varaa. Näin todetaan myös viime vuonna valmistuneessa tutkimuksessa Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat -palveluita yhteistyössä kansalaisen parhaaksi. Tutkimuksen mukaan oppilashuolto toimii tässä uudessakin järjestelmässä pelättyä paremmin, mutta mielenterveyden edistämistä ja ikääntyvien hyvinvointia tukevia palveluita saa suurennuslasilla etsiä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on molempien lakisääteinen tehtävä. Tutkimuksessa todetaan, että onnistunut yhdyspintatyö rakentuu toimijoiden rajat ylittävästä vuoropuhelusta. Innokkaat vuorovaikuttajat/toimijat saavat toki tuloksia aikaan, mutta yhdyspintatyö ei saa perustua vain henkilösuhteisiin vaan sillä tulee olla selkeät organisatoriset rakenteet. Näin taataan toiminnan jatkuvuus.

Tutkimusnäyttöä eri väestöryhmien terveystarpeista on paljon. On Terve Suomi -tutkimusta, FinSotea, kouluterveyskyselyjä, Työterveyslaitoksen ja yliopistojen tuottamaa tutkimusta jne. Tutkimustuloksia hyödynnetäänkin ansiokkaasti kuntien ja hyvinvointialueiden monisivuisissa hyvinvointisuunnitelmissa.

Entä toteutus? Kun palvelut eivät toimi, taustalta löytyvät usein epäselvät vastuut ja tavoitteiden epätäsmällisyyttä. Tai tavoitteet on kirjattu liian ylätasoisesti, kuten "pyrimme luomaan ikäihmisille matalan kynnyksen liikuntapaikkoja" tai "tunnistamme ajoissa nuorten päihteiden käytön riskit".

Tutkimusnäyttö on perusta, mutta tavoitteet tulisi kirjata konkreettiseen muotoon ja työskentelyn tulisi olla dynaamista projektimuotoista: kuka tekee, mitä tekee ja millä aikataululla. Jokaiselle osaprojektille tarvitaan vastuuhenkilö, joka seuraa budjettia, huolehtii aikataulusta, tavoitetyöskentelystä ja tarvittaessa tavoitteiden päivittämisestä.

Motot "keep it simple" ja "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" toimivat tässäkin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on erittäin laaja kokonaisuus, ja koska taloudellisia ja henkilöresursseja on rajallisesti, kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Monisivuisiin hyvinvointisuunnitelmiin ehdotan vuosittain päivitettävää liitettä/muistilistaa siitä, mitä on tehty ja mitä tehdään seuraavaksi.

Ennaltaehkäisy ei ole vain "nice to do -juttu", vaan taloudellisesti järkevää. Terveyden edistäminen tulee aina sairauksien hoitoa halvemmaksi. Myös kuntoutustuelta ja työttömyydestä paluu työelämään helpottuu, kun hyvinvointipalveluita on ollut saumattomasti saatavilla.

Meistä jokainen on myös itse vastuussa omasta ikään suhteutetusta terveydestään. Lenkkeilyn aloittaminen tai sosiaalisen median käytön vähentäminen saattavat tuottaa alkutuskaa, mutta edistyminen lisää elämänlaatua ja varmasti kannustaa jatkamaan.

Anne Heikkinen (Kok), TtT, YTM

Kaarinan kaupunginvaltuutettu, Varhan aluevaltuutettu