3. Sote lähti - kunta jäi!

 Ammatillisilla oppilaitoksilla keskeinen rooli kuntien elinvoimatekijänä

- Artikkeli julkaistu Kaarina-lehdessä 3/2026

Vuonna 2021 oppivelvollisuus piteni 18 ikävuoteen. Poiketen perusopetuslaista kunnalla eikä millään muullakaan toimijalla ole velvollisuutta järjestää lukio- tai ammatillista koulutusta. Kuitenkin kyse on merkittävästä määrästä nuoria, jotka pohtivat uraratkaisujaan. Toisen asteen opiskelijoita Varsinais-Suomessa on 36 571, joista ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee 28 092 (76,8 %) ja lukioissa 8 479 (23,2 %).

Koulutuksen järjestäminen perustuu järjestämislupaan. Lukio- ja ammatillisella koulutuksella on molemmilla omat koulutustehtävänsä ja molemmilla kunta tai kuntayhtymä on pääsääntöinen järjestäjätaho. Kaiken koulutuksen perimmäinen tehtävä on tuottaa työvoimaa työmarkkinoille ja siten lisätä paikallista ja alueellista elinvoimaa. Tämä yhteys vahvistui etenkin ammatillisen koulutuksen osalta työ- ja elinkeinopalvelujen siirryttyä kuntien vastuulle vuonna 2025.

Voidaankin todeta, että päättäjien ja oppilaitosten tulee tehdä kaikkensa turvatakseen opinnot alueellaan. Haasteita riittää, koska kilpailu opiskelijoista on jo alkanut. Syynä on syntyvyyden lasku. Varsinais-Suomessa 16–18-vuotiaiden ikäryhmä supistui 1346 henkilöllä (-8.1 %) vuosina 2010–2023, ja väestöennusteen mukaan trendi tulee jatkumaan.

Ja kun tähän vielä lisätään ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet, jotka painottavat oppivelvollisuusikäisten opiskelijoiden määriä, kannattaa oppilaitosten nykyisessä kilpailutilanteessa keskittyä oppilaitoksensa vetovoimatekijöihin. Ammatillisilla opiskelijoilla kun on ns. vapaa hakeutumisoikeus. Opiskelijalle ei siis osoiteta opiskelupaikkaa, vaan hän hakee sitä itse. Käytännössä kyse on "ostajan markkinoista".

Mitä nuoret itse toivovat? Omahelpperin (Helpperi on osa Sähköistä perhekeskusta) mukaan nuoret toivovat tukea opiskeluun ja työelämään siirtymisessä ja selkeitä palvelupolkuja. Lähiopetusta toivotaan lisää, mutta sitä on jouduttu säästösyistä karsimaan. Nuoret elävät herkkää elämänvaihetta, jolloin koulun arjessa opetuksen lisäksi korostuvat opinto-ohjaajien ja oppilashuollon tuki. Ja ilman muuta nuorilla itsellään on aina päävastuu opinnoistaan ja opiskelijayhteisön yhteishengestä.

Entä oppilaitosten vetovoimatekijät? Yhteistyö työelämän kanssa on tärkeää, koska sinnehän valmistuvat opiskelijat sijoittuvat. Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan yrittäjyys kiinnostaa nuoria yhä enemmän, ja esim. Pohjos-Karjalan kuntayhtymä yhdessä Karelia-AMK:n kanssa on käynnistänyt yrittäjätaitoihin keskittyvän hankkeen. Entä yrittäjyyden opettaminen yhdessä lukion kanssa? Hakijoita varmasti riittäisi. Entä kaksoistutkinto, jossa nuori ammatin ja valkolakin lisäksi saa hyvät valmiudet jatko-opintoihin? Yksi vetovoimatekijä sekin.

Ministeriön tammikuisessa (29.1.2026) seminaarissa ministeri Anders Adlercreutz totesi, että ammatillisen koulutuksen tulee katsoa 2030-luvulle, jotta voidaan varmistaa talouden kasvu, yhteiskunnan elinvoima ja meidän kaikkien hyvinvointi. Hän myös muistutti, että koulutuksen tarpeista on usein parempi näkemys paikallisella tasolla kuin yksinomaan ministeriössä.

Ministerin viesti kentälle on selvä: ryhtykää toimenpiteisiin. Ammatillinen koulutus tulee turvata tarkoittaa se sitten nykyisten oppilaitosten jatkamista itsenäisinä tai niiden yhdistymisiä. Nuorissa on potentiaalia, jota työelämä tarvitsee. Oppilaitosten innovatiivinen ilmapiiri parantaa oppimistuloksia ja varmasti lisää myös henkilöstön työn imua. Päättäjien hyvä perehtyminen eri toteuttamisvaihtoehtoihin ja eteenpäin katsova tahtotila takaavat koulutukselle parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Anne Heikkinen (Kok.) TtT, YTM

Kaarinan kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu

Peimarin koulutuskuntayhtymän hallituksen varapj., opiskeluhuollon ohjausryhmän pj.

HAASTE MEILLE VALTUUTETUILLE

- Artikkeli julkaistu Kaarina -lehdessä 9/2025

Nelivuotiset valtuustokaudet ovat käynnistyneet. Parasta aikaa Kaarina ja hyvinvointialue valmistelevat vuoden 2026 budjettejaan. Vauhdikasta keskustelua on käyty ja se on hyvä. Demokratia siis toimii. Valtuutettujen tulee ilman muuta edustaa joukkoa, joilta ovat päätöksentekomandaattinsa saaneet, eli äänestäjiä. Mutta päätökset syntyvät yhteistyöllä.

Toiveita ja tarpeita on paljon, rahaa vähemmän. Kuntien valtionosuuksia ei olla nostamassa, todennäköisesti päinvastoin. Varhan rahat tulevat lähes 100 prosenttisesti valtion kukkarosta, ja se kukkaro ei kovin paksulta näytä. Tässä maailman tilanteessa puolustusmenoihin ja varautumiseen tulee valtiolta rahaa löytyä, se on selvä.

Mutta nyt niihin meille valtuutetuille osoittamiini haasteisiin päätöksenteon perustaksi.

• Jätetään tunteet kokoushuoneen ulkopuolelle, positiiviset otamme tietysti mukaan.
• Selvitetään faktat, tutustutaan tilastoihin, ennusteisiin ja tutkimustuloksiin, kuullaan esittelijöitä, virkamiehiä ja tutkijoita ja kuunnellaan tarkalla korvalla valtuustokumppaneiden puheenvuoroja yli puoluerajojen.
• Ehdotan, että tämänhetkisessä taloustilanteessa keskityttäisiin ensisijaisesti kuntien ja hyvinvointialueen lakisääteisiin velvoitteisiin. Jos rahaa jää, niin sen jälkeen muihin tärkeisiin palveluihin ja kehittämiskohteisiin.
• Runsaan vuoden kuluttua on seuraavat vaalit, eduskuntavaalit. Ehdottaisin, että emme kävisi eduskuntavaalikampanjaa kunta- ja hyvinvointialueen kokoushuoneissa. Keskitytään Kaarinan ja Varhan palveluista huolehtimiseen, eli niihin teemoihin, joita me valtuutetut itse omissa vaalikampanjoissamme keväällä nostimme esiin.
• Ollaan rohkeita ja innovatiivisia. Meidän, joille valtaa ja vastuuta on annettu, on velvollisuus katsoa kauas ja velvollisuus väsymättä tuoda uusia avauksia neuvottelupöytään. Hyvää ideaa tulee kannattaa, vaikka aloitteen tekijä ei olisikaan oman puolueen jäsen.
• Yksin ei saada mitään aikaan. Tarvitsemme vaikuttavaa yhteistyötä Kaarinan ja Varhan välille ja kaikkien seutukuntien kesken. Siitä onnistunut Seutufoorumi (16.9.25) oli hyvä esimerkki.
• Ja lopuksi mahdollisten kyynisten hetkien torjumiseksi haastan meidät valtuutetut lukemaan tähtitieteilijä Esko Valtaojan tekstejä. Aina niitä ratkaisuja on löydetty ja eteenpäin menty!

Anne Heikkinen (Kok), TtT, YTM

Kaarinan kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen

Varhan valtuutettu ja sote-palvelulautakunnan jäsen

KUNTAVAALIT OVAT ENEMMÄN KUIN PAIKALLISPOLITIIKKAA

- Artikkeli julkaistu Kaarina-lehdessä 22.1.2025

Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme elinvoimasta ja kansalaisten arjesta. Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa.

Pidämme itsestään selvänä, että voimme viedä lapset aamulla päivähoitoon, koululaiset lähtevät kouluun ja saavat siellä ilmaisen kouluruoan, katuvalot palavat, tiet ja kevyenliikenteen väylät ovat kunnossa, uimahallin ja kuntokoulun sisäänpääsymaksut ovat maltilliset ja kirjaston lainausvalikoima monipuolinen. Kuntalaiset eivät välttämättä edes hahmota minkälainen palvelutuottaja ja arkielämän ylläpitäjä kunta on. Siitä kertonee kuntavaalien alhainen äänestysprosentti? Melko alhaiseksi se on valitettavasti jäänyt myös Kaarinassa.

Mikä tekee kunnasta elinvoimaisen? Hyvät päätökset! Elinvoimaisessa kunnassa yritykset kukoistavat, ympäristöä kunnioitetaan, kaavoitusasiat etenevät, kunnan kukkarossa on rahaa vielä huomennakin, ihmiset voivat hyvin ja heillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. Sellainen kunta houkuttelee uusia asukkaita, yrittäjiä ja investointeja. Ja hyviä päätöksiä saadaan aikaan, kun jokainen päätöksentekoon osallistuva pitää huolta rakentavasta päätöksentekoilmapiiristä ja ymmärtää kompromissien välttämättömyyden. Näin kunta pysyy elinvoimaisena tulevaisuudessakin.

Kuntien rooli elinvoimaisuuden akkuna vahvistui entisestään tämän vuoden alussa, kun työllisyyden ja kotoutumisen hoito siirtyi valtiolta kuntien vastuulle. Tehtävä on uusi ja haasteellinenkin varsinkin nykyisen matalasuhdanteen aikana, mutta onnistuessaan lisää kuntien ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Kunnat jos ketkä tuntevat omat paikalliset yrityksensä ja niiden työvoimatarpeet, ja siten työtä vailla oleva työikäinen saa työtä ja yritys tarvitsemansa työvoiman aikaisempaa joustavammin.

Sivistyslautakunta on nykyisin monen kunnan suurin lautakunta sote-palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille. Kuntien varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevilla päätöksillä on iso merkitys koko Suomelle. Nuorissa on tulevaisuutemme, ja kun jokaiselle koululaiselle taataan mahdollisuus yltää parhaimpaansa, saadaan Pisa-oppimistulokset taas nousuun. Tässäkin kuntien päätökset ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa, koska globaaleilla markkinoilla Suomi ei pysty kilpailemaan esim. luonnonvaroillaan, mutta osaamisellaan kyllä.

Mutta kaikkea ei kuntienkaan tarvitse tehdä yksin. Isot investoinnit - kuten Kaarinassa uuden uimahallin suunnittelu - edellyttävät usein kumppanuuksia. Kumppanitoimijoilla on yhteisiä intressejä, toiminta perustuu vastavuoroisuuteen, sekä siihen, että kumppanuus luo aitoa lisäarvoa kaikille osapuolille. Eli taas tarvitaan hyvää päätöksentekoilmapiiriä ja kykyä kompromisseihin.

Huhtikuussa käydään seuraavat kuntavaalit. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita, arjen haasteita ymmärtäviä ja eteenpäin katsovia päättäjiä, jotka ovat sisäistäneet "management by possibilities" -mentaliteetin. Haluan uskoa, että seuraavissa kuntavaaleissa Kaarinan äänestysprosentti on suurempi kuin koskaan!

Anne Heikkinen, TtT, YTM (kok.)

ASIAA KIINTEISTÖOMAISUUDEN HOIDOSTA

Esitän konkreettisen ehdotuksen kuntien tarkastuslautakuntien toimintaan.
- Kuntien kiinteistöomaisuus on merkittävä. Silti niiden kunnosta ei huolehdita riittävästi. Vuoden 2020 tilastojen mukaan kuntien korjausvelka oli 9 miljardia ja perusparannustarve 17 miljardia euroa.
- Kaarinan tarkastuslautakunnan jäsenenä ehdotan seuraavaa. Kunnan tekninenjohtaja kutsutaan vuosittain lautakunnan kokoukseen raportoimaan kiinteistökannan kunnossapito/korjaussuunnitelmat. Jos kiinteistökohtaisia kunnossapitosuunnitelmia ei ole lainkaan laadittu, tulee ne viipymättä laatia. Huom: Tarkastuslautakunnan vuosittainen jälkikäteen laatima arviointikertomus ei ole "riittävä paimen", tarvitaan ennakoivia tarkastusmenetelmiä.

Kuten tiedämme asunto-osakeyhtiöt ovat lain mukaan velvollisia esittämään omissa vuosittaisissa yhtiökokouksissaan kunnossapitosuunnitelmansa. Samalla tapaa tulee huolehtia verovaroin rakennetusta kiinteistöomaisuudesta!

Ja vielä tähän loppuun: Olen asunut kohta 40 vuotta Kuusistolaisessa rivitaloyhtiössä, jonka hallituksessa olen ollut useamman kerran ja nyt hallituksen puheenjohtaja. Kaikki korjaukset ja remontit olemme hoitaneet ajoissa, taloyhtiön talous on erinomaisessa kunnossa ja asukkaiden omaisuudesta on siten huolehdittu pieteetillä.

ARVOREALISMIA PERUSOPETUKSEEN

Kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat tasavertaiset mahdollisuudet ponnistaa elämässään eteenpäin. En ole tavannut vielä yhtäkään lasta, jolla ei olisi unelmia, ja joka ei pohtisi "mikä minusta tulee isona". Päiväkodeissamme ja kouluissamme työskentelee huippuammattilaisia, jotka omalta osaltaan pystyvät tukemaan lapsia ja nuoria heidän unelmissaan ja antamaan siihen erinomaisia valmiuksia.

Mutta unelmien saavuttaminen edellyttää meiltä jokaiselta ahkeruutta, kovaa työtä ja pitkäjänteisyyttä. Tämän vuoden urheilugaalassa esimerkillisenä urheilijana palkittu Mustafe Muuse on hieno esimerkki sinnikkyydestä, periksiantamattomuudesta ja positiivisesta elämänasenteesta. Hän on myös todennut, miten hyvä maa Suomi on elää ja asua, ja hän kehottaa meitä kaikkia rakentamaan maatamme vielä paremmaksi ja tasa-arvoisemmaksi.

Presidentti Aleksander Stubb puhuu arvorealismista. On arvokasta ja välttämätöntä tukea jokaista lasta hänen tavoitteissaan. Realismia on kova työnteko. Kouluissa se tarkoittaa realistisesti toteutettua inkluusiota, jossa ryhmät rakennetaan niin, että ne tukevat jokaisen lapsen/nuoren mahdollisuutta loistaa ja yltää parhaimpaansa. Näin yhdestä lapsesta tulee taitava automekaanikko, toinen pokkaa vaikkapa Nobelin fysiikkapalkinnon. Nobelisti voi olla tummaihoinen suomalainen ja automekaanikko kuin Seitsemän Veljeksen pellavapäinen Juhani. Ihonvärillä ei ole merkitystä.

Arvorealismiin perustuvassa perusopetuksessa yhä useampi lapsi yltää Mustafe Muusen tasoisiin suorituksiin, Pisa-oppimistulokset saadaan taas nousuun ja Suomi on tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi maa asua ja elää.

Anne Heikkinen, TtT, YTM, Kok

ERIARVOISTAVAAKO????

- Muutama viikko sitten TS:ssa oli yksinhuoltajaäidin hyvä mielipidekirjoitus siitä, miten hänen lapsellaan on musiikkipainotteisessa luokassa mahdollista saada musiikin opetusta, johon perheellä ei muuten olisi varaa. Näitä liikunta-, kuvataide- ja musiikkipainotteisia luokkia on "joltain poliittiselta taholta" kritisoitu eriarvoistaviksi? Jokainen lapsi haluaa yltää parhaimpaansa; edellä on kuvattu yksi onnistunut tarina/väylä.

- Oppimisen tukea ollaan uudistamassa. Aiemmin käytössä olleet "tasoryhmät", tehostettu tuki ja erityinen tuki, poistuvat. Tukea saa jatkossakin, mutta toteutusmuoto muuttuu (ks. Hanna Sirkiän valtuustoaloite, jossa asiaa avataan). Ja on hyvä, että tukea tarvitsevat tukea saavat, ja näin taas taataan yksi väylä yltää parhaimpaansa. 

- Tiivistetysti: Koska jokainen lapsi on "osaamispääomaltaan" ja kiinnostuksen kohteiltaan yksilö, on hyvä, että perusopetus luo lapsille ja nuorille erilaisia yksilöllisiä väyliä edistyä ja saada onnistumisen kokemuksia. Koulujemme opettajat ovat huippuammattilaisia, joiden työtä voimme me vaaleissa läpi menneet ehdokkaat tukea.

Anne Heikkinen, TtT, YTM, Kaarinan tarkastuslautakunta (kok.)